Tykke-hanke säästää aikaa ja resursseja – Kykyviisari tukee moniammatillisen tiimin työtä
Tykke-hankekokonaisuus on tehokas, nopea ja säästää resursseja. Kun asiakkaan tilanne kartoitetaan ja työkykyyn ottaa kantaa moniammatillinen tiimi, asiakkaan palvelupolku helpottuu ja yksinkertaistuu. Hankkeessa käytetään Kykyviisaria, joka tukee muiden mittareiden ja menetelmien kanssa moniammatillista yhteistyötä.
Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittama Tykke-hankekokonaisuus Pohjois-Savossa on tarttunut vahvalla otteella asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn kartoittamiseen. Hanke on onnistunut luomaan mallin moniammatilliseen yhteistyöhön, jolloin asiakkaan palvelutarve on selkeytynyt. Hankkeen tuloksia seurataan, mitataan ja arvioidaan.
Tykke-kokonaisuus on herättänyt paljon mielenkiintoa jo hankeaikana. Toimivia ja hyväksi koettuja toimintamalleja hyödynnetään jatkossakin.
Asiakasta on vastassa moniammatillinen tiimi
Tykke-hankkeessa asiakas osallistuu kartoitus- ja seurantapäiviin, jotka pidetään noin kahden viikon välein. Työskentely perustuu moniammatillisuuteen. Tiimiin kuuluvat nimetty vastuuhanketyöntekijä, sosiaalityöntekijä, psykologi ja lääkäri.
Moniammatillisen tiimin ansioista suositukset asiakkaan palvelutarpeesta ovat oikea-aikaisia. Toiminta tapahtuu yksilövastaanotoilla ja pienryhmissä. Asiakkaan oma vastuuhanketyöntekijä on suunnitelmien edistämisessä apuna ja tukena koko hankeajan jokaisen henkilökohtaisen tarpeen mukaan, pääasiassa puhelimitse
Päivien aikana tiimi selvittää asiakkaan työ- ja toimintakykyä haastatellen sekä erilaisin mittauksin ja mittarein. Tämän jälkeen asetetaan tavoitteet. Tiimi laatii yhdessä asiakkaan kanssa suunnitelman, jossa kuvataan asiakkaan tilanne ja otetaan kantaa työ- ja toimintakykyyn.
Suunnitelma sisältää myös suosituksen työllisyyttä ja työkykyä edistävistä palvelutarpeista. Suunnitelma toimitetaan asiakkaan luvalla lähettävälle taholle joko TE-palveluihin tai kunnan työllisyyspalveluihin. Lähettävä taho saa arvokasta tietoa asiakkaan tilanteesta.
Hanke on saanut erinomaista palautetta asiakkailta. Asiakkaat ovat pääsääntöisesti pitkään työelämän ulkopuolella olevia ja kuulluksi tulemisella on iso merkitys. Parhaana on koettu monialaisen tiimin tuki, etenkin lääkärillä käynti ja tarvittavat lausunnot. Asiakkaat ovat pitäneet tärkeinä myös saamiaan selkeitä suosituksia jatkotoimista.
Mittareita hyödynnetään monipuolisesti
Ensimmäisellä tapaamiskerralla asiakas täyttää Kykyviisarin, Elämänlaatumittarin (WHOQOL-BREF) ja Osallisuusindikaattorin. Toisella tapaamisella asiakkaalle esitellään moniammatillisen työryhmän alustava ehdotus ja suunnitelma jatkopolusta.
Moniammatillisen tiimin asiantuntemus ja erilaiset mittaamisen tavat takaavat sen, että asiakkaan tilannetta tulee tarkasteltua hyvin laaja-alaisesti työ- ja toimintakyvyn eri näkökulmista.
Kykyviisari toimii Tykke-hankkeessa etenkin puheeksi ottamisen välineenä. Tuloksista saadaan yleiskuva tilanteesta, ja asiakkaan kanssa keskustellaan esille nousseista asioista. Erityisesti osallisuus- ja arkiosioista nousee keskusteltavaa. Myös kysymykset, joissa vastaajaa pyydetään arvioimaan, mihin elämän osa-alueeseen hän haluaisi muutosta ja millaiseksi hän kokee nykyisen työkykynsä, on koettu hyödyllisiksi.
Aito yhteistyö tukee asiakkaan etenemistä palvelupolulla
Yhteistyö Tykke-hankkeen, TE-palveluiden ja kunnan työllisyyspalveluiden kanssa on onnistunut hyvin, sillä hanke on ideoitu ja toteutettu tarvelähtöisesti. Kuopion seudun kuntakokeilussa on koettu arvokkaaksi hankkeen tekemä konkreettinen työ.
Asiakas pääsee mukaan matalalla kynnyksellä ja nopealla aikataululla. Asiakkaan työ- ja toimintakyky kartoitetaan kokonaisvaltaisesti ja jatkosuositusten perusteella asiakkaan tilannetta saadaan vietyä eteenpäin tarkoituksenmukaisella tavalla, toki rajoitteet huomioiden.
Työllisyyden kuntakokeilussa on havaittu, että hankkeen aikana asiakkaalle itselleenkin konkretisoituu oma tilanne. Hankkeessa asiakas saa tarvittaessa jatkolähetteitä tai B-lääkärinlausuntoja valmiiksi esimerkiksi ammatilliseen kuntoutukseen. Lääkärinlausuntojen hankkimiseen muulla tavoin menee aikaa, sillä ajanvarausjonot voivat olla pitkiä.
Asiakkaan oma motivaatio, tilanteen selkeytyminen ja mahdollisuuksien näkeminen vaikuttavat paljon siihen, miten hänen polkunsa etenee työllistymistä edistäviin palveluihin.
Kuopion seudulla asiakkaiden moniammatilliseen kohtaamiseen on saatu korona-aikana onnistuneita kokemuksia hybridimallista. Tapaamisia on hoidettu digitaalisesti, jolloin kaikkien osapuolten ei tarvitse aina olla fyysisesti paikalla. Digitaaliset välineet on otettu rohkeasti ja joustavasti käyttöön ja palvelu toimii.
Jos Tykke-hankkeen kaltainen toimintamalli ei jatkuisi, asiakkaiden työkyvyn selvitysten ja asiakasprosessien eteenpäin vieminen vaikeutuisi huomattavasti. Pelkästään terveyspalvelujen kautta tehtävät työ- ja toimintakyvyn selvittelyt vievät paljon aikaa. Jos asiakasta ei ole vastassa moniammatillinen tiimi, kattavampi kokonaiskuva jää syntymättä.
Tykke-hankkeen moniammatillinen työ säästää aikaa ja resursseja, mutta onnistuneet toimintatavat pitäisi saada juurtumaan osaksi palvelujärjestelmää. Tämä edellyttää, että hyödyt ja kustannukset pitää pystyä laskemaan ja sitä kautta perustella toimintaa.
Kykyviisarilla arvioidaan myös hankkeen vaikuttavuutta
Tykke-hankkeen päätavoitteena on pitkäaikaistyöttömien ja pitkittyneen työttömyyden uhassa olevien elämänhallinnan ja -laadun sekä työ- ja toimintakyvyn parantuminen. Tykke ja Tykke2 ovat olleet käynnissä reilut neljä vuotta. Toiminta on pysynyt suhteellisen samanlaisena ja Kykyviisari-dataa on kertynyt runsaasti.
Kykyviisari-vastauksia on kertynyt huhtikuuhun 2022 mennessä 670 kappaletta. Lukuun on laskettu mukaan sekä ensimmäisen vastauskerran vastaukset että mahdollisen toisen vastauskerran vastaukset. Ensimmäisen ja toisen vastauskerran välinen aika on noin kolme kuukautta.
Tällaisesta määrästä dataa pystyy hyvin tekemään analyysia. Kykyviisariin vastanneista noin 60 prosenttia on miehiä ja 40 prosenttia naisia. Yli kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista on 40–59-vuotiaita. Reilulla puolella vastaajista on korkeimpana koulutuksena ylioppilastutkinto, ammatillinen tutkinto tai opistotason tutkinto. Noin 20 prosentilla vastaajista ei ole peruskoulun jälkeistä koulutusta.
Kykyviisarilla saadaan näkyväksi työ- ja toimintakyvyn muutos, kun kysely toistetaan. Tykke-hankkeen osallistujilla koettu työkyky, Mieli-, Arki- ja Taidot-osion tulokset sekä kokonaistilanne kohosivat seurannassa tilastollisesti merkitsevästi. Tykke2-hanke on vielä käynnissä, vuoden 2022 loppuun saakka.
Kykyviisarista kertyvää ryhmätason tietoa voi hyödyntää alueella esimerkiksi palveluiden suuntaamisessa: millainen kohdejoukko on, millaisia tarpeita heillä on. Kykyviisaritiedon systemaattinen ja järjestelmällinen käyttö auttaa kuvaamaan tietyn kohderyhmän asiakasprofiilia. Tämä auttaa alueen palveluiden ja toiminnan suunnittelussa.
Heidi Räsänen
Asiantuntija, Työterveyslaitos
Juttua varten on haastateltu TYKKE-hankeen vastuuhanketyöntekijä Katri Suhosta ja hankepäällikkö Kalle Onnelaa. Lisäksi haastateltiin Anita Mönkköstä, joka on Kuopion kaupungin työllisyyspalveluiden vastaava työllisyyspalvelukoordinaattori ja Kuopion seudun TYP-johtaja.
Lisää aiheesta
TYKKE- ja TYKKE 2 -hanke on Huoltoliitto ry:n vetämä ja se toteutetaan yhteistyössä Pohjois-Savon TE-palveluiden, Kuopion kaupungin ja Tuusniemen kunnan kanssa. Kohderyhmänä ovat työttömät, joilla on takana pitkittynyt työttömyysjakso ja työllistymistä haittaavia työ- ja toimintakyvyn rajoitteita. Tavoitteena on kohderyhmän työ- ja toimintakyvyn sekä elämänhallinnan ja -laadun parantuminen. Lue lisää: www.huoltoliitto.fi (hankkeet).
Työterveyslaitoksen kehittämä Kykyviisari® on maksuton työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä kaikille työikäisille. Tutustu menetelmään osoitteessa kykyviisari.fi
