Rohkeasti kohti työelämää hankkeiden tuella
Hankkeissa viihdytään ja osallistujien työ- ja toimintakyky paranee. Vaikka työelämään on vielä matkaa, siitä pitäisi puhua rohkeammin. Työkyvyn haasteisiin tarttuminen vie pienin askelin kohti työelämää.
Useat hankkeet ovat pyrkineet edistämään sosiaalista osallisuutta ja torjumaan köyhyyttä. Euroopan sosiaalirahaston rahoittamiin hankkeisiin on osallistunut osatyökykyisiä, pitkäaikaistyöttömiä, mielenterveyskuntoutujia ja muita vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia.
Olemme aiemmin kirjoittamassamme blogitekstissä kertoneet, että hankkeissa edetään pienin askelin kohti työelämää. Nyt selvitimme, mitä hankkeissa on tehty ja miten toiminta on vaikuttanut osallistujien työ- ja toimintakykyyn.
Lähetimme kyselylomakkeen seitsemään pääsääntöisesti vuosina 2018–2020 toimineeseen hankkeeseen. Kysyimme hankkeeseen ohjautumisesta, hanketoiminnan sisällöstä, tyypillisestä toimintapäivästä ja koetusta hyödystä. Lisäksi oli avointa tilaa kommentoinnille. Yhteensä kyselylomakkeita jaettiin 55, ja niistä palautui 27.
Hankkeissa käytettiin Kykyviisari työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmää. Kykyviisarin kyselylomake täytettiin kaikkiaan 839 kertaa. Vähintään kahdesti Kykyviisarin täytti 292 osallistujaa, joten pääsimme tarkastelemaan myös osallistujien työ- ja toimintakyvyssä tapahtunutta muutosta.
Kannustusta ja uusien asioiden opettelua
Ensimmäisten päivien aikana hankkeissa tutustuttiin muihin osallistujiin ja työntekijöihin. Suurimman osan kanssa oli lähdetty kartoittamaan omaa tilannetta ja lähtökohtia ja täytetty myös Kykyviisari.
Hankkeen edetessä yli puolet kyselyyn vastanneista kertoi toiminnan sisältäneen ryhmätapaamisia, keskustelua muiden osallistujien kanssa sekä kahdenkeskisiä keskusteluja ohjaajan kanssa. Toiminta oli virittänyt yleistä aktivoitumista ja piristystä.
“Kivaa tekemistä, mukava hyvän kokoinen ryhmä, päivien määrä viikossa hyvä. “
“Sain lisäintoa liikuntaan ja löysin uusia, itselleni sopivia kuntoilulajeja. Ja sain myös uusia ystäviä! Tulisipa vielä jatkokurssi!”
Vähän vajaa puolet vastaajista kertoi hankeen toimintaan sisältyneen yhteistä ruokailua, retkiä ja tutustumiskäyntejä ja uusien asioiden opettelua sekä liikuntaa tai ulkoilua. Vastausten perusteella syntyi vaikutelma, että toiminta voi olla hyvin erityyppistä ja toimintaa räätälöidään paljon hankeosallistujien tarpeita vastaavaksi.
Suoraan työelämään suuntaavat toiminnot, kuten työharjoittelu, opiskelu tai tietokoneenkäytön harjoittelu, saivat vain yhden maininnan.
Vastauksien perusteella ei voi sanoa, millainen tyypillinen päivä hankkeessa on. Ydinjuttuja vaikuttaa olevan se, että yhdessä keskustellaan ja tehdään asioita ohjaajan ja muiden ryhmäläisten kanssa. Ohjaajilta ja vertaisilta saadaan tukea ja kannustusta.
Kiitosta moniammatillisuudesta ja täsmäavusta
Vastaajat kokivat, yhtä lukuun ottamatta, että hankkeeseen osallistumisesta oli hyötyä. Omaa tilannetta saatiin edistettyä haluttuun suuntaan. Suurin hyöty ja apu koettiin vertaisavusta. Uusia ystäviäkin oli saatu. Lisäksi ohjaajat saivat paljon kiitosta.
“Ryhmässä oleminen. Sosiaalisten taitojen paraneminen. “
“Hyvä ryhmähenki”
“Ohjaajien antama apu ja tuki”, “ihanat, ymmärtäväiset ohjaajat”
Hankkeen myötä johonkin itselle ajankohtaiseen ongelmaan oli saatu täsmäapua. Erityistä hyötyä koettiin siitä, että terveydenhuollon palveluihin päästiin sujuvasti. Osallistujat myös kokivat, että palvelupolut olivat alkaneet: erityisesti kuntoutukseen ohjautuminen oli mahdollistunut hankkeeseen osallistumisen myötä.
“Sain lääkärinlausunnon työkyvystäni. Tietää matalan kynnyksen paikoista.”
“Sain kuntoutuspaikan.”
“Keskustelu lääkärin kanssa. Kunnon mittaus.”
“Lääkärinlausunnon perusteella hain kelan kuntoutusta ja sain sen (jopa paremman kuin mitä olin hakenut!) “
Moniammatillisuudesta annettiin kiitosta: omaa elämäntilannetta oli saatu jäsenneltyä monella tavalla.
“Hyvät ryhmäohjaajat ja viranomainen – lääkäri. Sosiaalityöntekijä ja fysioterapeutti. “
Osa koki saaneensa talouttaan kuntoon, olipa joku työllistynytkin.
“Sain taloutta kuntoon kuten myös arkirytmin”
“Parasta oli työllistyminen.”
Onko hankkeilla merkitystä?
Seitsemässä hankkeessa 292 osallistujaa oli täyttänyt vähintään kaksi Kykyviisaria, jolloin pääsimme tarkastelemaan työ- ja toimintakyvyssä tapahtunutta muutosta.
Kuviossa 1. näkyy, että sekä koetussa toimintakyvyssä (B3) että työkyvyssä (B4) oli tapahtunut positiivista muutosta. Kykyviisariin kysymyksistä valitsimme tarkasteluun nämä kaksi, koska TL5-hankkeiden keskeisenä tavoitteena on parantaa työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakykyä.
Kuvio 1. Työ- ja toimintakyvyssä tapahtunut muutos keskiarvoina mitattuna.
B3 = “Miten suoriudut päivittäisistä toimistasi ja tehtävistäsi? Valitse se numero, joka vastaa parhaiten tilannettasi. Arvioi yleisesti jokapäiväistä elämääsi ja siitä suoriutumista.” Arviointiasteikko 0–10.
B4= “Oletetaan, että työkykysi on parhaimmillaan saanut 10 pistettä. Minkä pistemäärän antaisit nykyiselle työkyvyllesi? Jos et ole tällä hetkellä töissä, arvioi viimeisintä työtäsi tai ammattisi vaatimuksia. Jos sinulla ei ole ammattia, arvioi tilannettasi suhteessa siihen mitä haluaisit työksesi tehdä” Arviointiasteikko 0–10.
Voiko muutosta pitää suurena? Kysymykseen vastaamiseksi tarvitaan hieman tilastotiedettä. Tilastollinen p-arvo osoittaa todennäköisyyttä sille, että eri ajankohtina mitattujen vastausten välillä olisi sattumalta vähintään havaitun suuruinen ero – eli että ero olisi, vaikkei ajankohtien välissä olisi interventiota. Jos p-arvo < 0,05, voidaan tulkita, että sattuma ei selitä tulosta. Tällöin puhutaan tilastollisesti merkitsevästä tuloksesta.
Tässä otoksessa molempien kysymysten (B3 ja B4) osalta p-arvo oli < 0,001. Eri ajankohtina annetut Kykyviisari-vastaukset eroavat siis tilastollisesti merkitsevästi.
Jos oletetaan, ettei osallistujille ole ajankohtien välillä tapahtunut hankkeeseen osallistumisen lisäksi muita suuria Kykyviisari-vastauksiin vaikuttavia elämänmuutoksia, hanketoiminnalla on ollut tilastollisesti merkitsevä vaikutus osallistujien työ- ja toimintakykyyn.
Katse kohti työelämää
Hankkeiden toiminnan keskiössä vaikuttaisi olevan voimaannuttavat kohtaamiset niin työntekijöiden kuin vertaisten kanssa. Avoimista vastauksista välittyy lämpö, välittäminen ja kuulluksi tulemisen kokemukset. Uudet tuttavuudet ja hyvä ryhmähenki on koettu voimaannuttavana ja joukkoon kuuluminen osallisuutta rakentavana. Vain yhtä lukuun ottamatta vastaajat kokivat, että hankkeesta oli heille hyötyä.
Vastaajista moni koki, että hanketyön tuloksena he olivat ohjautuneet oikeisiin palvelujärjestelmän palveluihin. Erityisesti mainintoja saivat lääkäripalvelut ja kuntoutukseen ohjautuminen.
Vaikuttaa siltä, että hankkeet toimivat kohtaamisen ja osallisuuden rakentumisen areenoina. Ne myös paikkaavat palvelujärjestelmän kapeikkoja esimerkiksi palvelutarpeiden tunnistamisessa ja kuntoutuspolkujen avaajina.
Hankkeiden kohderyhmä on vaikeassa työmarkkina-asemassa olevat. Työelämä vaikuttaa usein olevan kaukana tai ulottumattomissa, eikä työllistyminen vielä näyttäydy realistisena vaihtoehtona.
Hankkeissa on rakennettu luottamusta ja osallisuutta. Työelämästä kannattaa puhua reippaammin ja rohkeammin ja etsiä yksilöllisesti soveltuvia ratkaisuja. Työkykyä kannattaa lähteä rakentamaan pienin askelin. Ensimmäinen askel on se tärkein.
Heidi Räsänen, asiantuntija
Kirsi Unkila, erityisasiantuntija
Elina Ahola, tutkija
Työterveyslaitos
