Kykyviisarin käyttökokemuksia Iloa arkeen -hankkeen työelämästä poissaolevien, vähän suomea puhuvien maahanmuuttajanaisten hyvinvointiryhmässä
Espoossa toimiva EJY ry:n Iloa arkeen -hanke (2017–2020) on kehittänyt toimintakykyä vahvistavan ryhmätoimintamallin, jonka ohella kulkee yksilöllinen toimintakyvyn arviointi. Tässä artikkelissa avataan hankkeen kokemuksia Kykyviisarin käytöstä hankkeen toisen kohderyhmän, vähän suomea puhuvien maahanmuuttajanaisten ryhmässä. EJY ry on merkittävä alueellinen hyvinvointi-, sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistoimintaelin ja toiminnan kehittäjä.
Työ- ja toimintakyvyn arviointi kulttuurisensitiivisesti
Toimintakyky on suhteellista ja yhteydessä ympäristöstä tuleviin vaikutuksiin. Tämän johdosta myös toimintakykyä arvioivat mittarit ja menetelmät on yleensä kehitetty vastaamaan tiettyä kulttuurista kontekstia. Lisäksi ne ovat usein saatavilla vain rajatuilla kielillä ja voivat sisältää kulttuurisidonnaisia käsitteitä. Suomessa käytettävät toimintakyvyn arviointimenetelmät on luotu vastaamaan oman yhteiskuntamme normeja. Jos maahanmuuttajan suomen kielitaito on heikko eikä suomalaisen yhteiskunnan toimintatavat ole vielä tulleet tutuiksi, voi sopivan ja luotettavan tuloksen antavan arviointimenetelmän löytäminen olla vaikeaa. (THL, 2020)
Iloa arkeen -hankkeessa on käytetty hyvin kokemuksin Kykyviisaria työ- ja toimintakyvyn arvioinnin välineenä korkeasti koulutettujen työikäisten hyvinvointiryhmässä. Kykyviisaria kokeiltiin selkokieliversiona myös hankkeen ensimmäisessä maahanmuuttajanaisten ryhmässä yksilötapaamisilla. Kysymysten monimutkaisuuden vuoksi Kykyviisaria voitiin toteuttaa vain jo melko hyvin suomea ymmärtävien kanssa.
Arjen toimintakyky -hankkeen kanssa kehitettiin Iloa arkeen -hankkeen tavoitteisiin sidottu hyvinvointikartoitus. Hyvinvointikartoituksessa kysymykset muotoiltiin mahdollisimman yksinkertaiseen muotoon, kuvitettiin, ja vastaukset asetettiin seitsemän hymiötä sisältävälle asteikolle. Tätä testattiin yhdessä maahanmuuttajanaisten ryhmässä, jossa ryhmäläisten suomen kielen taitotaso oli keskimäärin hyvin alhainen. Kuvitetusta ja hymiöasteikosta koostuva menetelmä koettiin sanallista toimivammaksi, joskin abstraktimpien ja kulttuurisidonnaisten sanojen (esim. yksinäisyys) merkitystä jouduttiin selittämään käsitteen merkityksen avaamiseksi. Samalla huomattiin, ettei itsearviointi ollut kaikille helppoa.
Hankkeen kohderyhmän eli vähän suomea puhuvien, kotona olevien maahanmuuttajanaisten ryhmätoimintaan osallistui maahan tulleita naisia luku- ja kirjoittamistaidottomista yliopistossa opiskelleisiin. Erilaiset lähtömaan olosuhteisiin, kulttuurilliseen ajatteluun ja ihmisen koulutustasoon liittyvät seikat voivat hankkeen havaintojen mukaan vaikuttaa myös arviointiin. Länsimaisesta yksilökeskeisestä ajattelutavasta poikkeava yhteisökeskeinen maailmankatsomus korostuu monissa maailman kulttuureissa. Tällöin lähiyhteisön tarpeet, normit ja kunnia voivat tarvittaessa mennä yksilön edun edelle.
Hankkeessa havaittiin omaa hyvinvointia reflektoivan itsearvioinnin olevan vierasta erityisesti ilman koulutustaustaa oleville kotiäideille, joiden identiteetti muodostui vahvasti äitiyden roolimallin ja perheen hyvinvoinnista huolehtimisen ympärille. Oman hyvinvoinnin tilan arviointi saattoi olla vierasta, sillä kotiäidit eivät olleet tottuneet pysähtymään oman arjessa jaksamisen äärelle ja miettimään abstraktimpaa elämän tyytyväisyyttä, vaikka usein tiedostivatkin väsymyksensä. Kouluttautuneille itsearviointi tuntui olevan helpompaa.
Toimintakyvyn itsearviointia haastaa se, että lähiyhteisön normit voivat määrittää, mitä on sopivaa kertoa henkilökohtaisista asioista perheen ulkopuolelle. Myös mahdolliset traumat vaikuttavat siihen, miten omia asioita uskalletaan jakaa. Esim. viranomaispelko tai pelko henkilökohtaisten ongelmien leviämisestä omalle yhteisölle voi vääristää vastauksia positiivisempaan suuntaan.
Luottamuksellisen suhteen rakentaminen ryhmäläisten ja ryhmän ohjaajien välillä osoittautuikin tärkeäksi ennen Kykyviisariin vastaamista ja vastauksia purettaessa luottamuksellisilla yksilötapaamisilla kahden kesken ohjaajan kanssa.
Kykyviisari-kyselyn suunnittelu ja toteutus ryhmässä
Hankkeen viimeisessä maahanmuuttajanaisten ryhmässä palattiin Kykyviisarin käyttöön hankkeen kokemuksia ja ajankohtaista toimintakyvyn mittausta koskevaa tutkimustietoa hyödyntäen. Iloa arkeen -hanke toteutti yhdessä THL:n mobiTARMO-hankkeen (2017–2019) kanssa työpajan, jonka havaintojen pohjalta toimintakyvyn arvioinnin menetelmiä kehitettiin Iloa arkeen -ryhmän tarpeisiin vastaavaksi. Hankkeiden välisessä yhteistyössä kävi ilmi, että molemmilla tahoilla oli ollut hyvin samankaltaisia kokemuksia ja haasteita toimintakyvyn kartoituksissa.
THL:n mobiTARMO hankkeessa oli tuotettu Kykyviisariin pohjautuen kulttuurisensitiivinen menetelmä toimintakyvyn arvioimiseksi arabian, kurdin, somalin ja venäjän kielillä. Kysymysten kulttuurisensitiivisyyttä oli testattu kotoutumiskoulutuksen kontekstissa.
Iloa arkeen -hankkeessa hyödynnettiin omien kokemusten lisäksi mobiTARMO-hankkeen luomia suosituksia ja käyttökokemuksia kieliversioista kulttuurisensitiivisen toiminta- ja työkyvyn arvioinnin toteuttamiseksi. Arviointi tuki maahanmuuttajien palvelutarpeiden tunnistamista ja hyvinvointia vahvistavan tavoitteen asettamista ryhmän ajaksi. Iloa arkeen -hankkeen kokemusten mukaan Kykyviisarin arviointilomakkeen täyttäminen yhdellä kerralla on aikaa vievää erityisesti silloin, jos siihen vastataan suomeksi heikommalla suomen kielen taidolla eikä itsearviointi ole ennestään vastaajalle tuttua. Vaikka kysymykset olisivat omalla äidinkielellä, erityisesti abstraktimmat käsitteet voivat olla vaikeasti ymmärrettäviä ja vaatia selventämistä. Hankkeen kokemusten mukaan kysymysten järjestys voi myös vaikuttaa ymmärrettävyyteen. Esimerkiksi työkykyyn liittyviin kysymykset ovat vaikeita, jos ne kysytään heti alussa sanoja ja teemoja selittämättä.
Edellä mainittujen haasteiden vastaamiseksi Iloa arkeen -hankkeessa kokeiltiin menetelmää, jossa Kykyviisarin kysymyslomake pilkottiin osiin eri ryhmäkerroille. Lomakkeen osioiden järjestystä muutettiin aloittamalla helpoimmista ja konkreettisimmista teemoista (arki, keho) ja etenemällä abstraktimpiin ja haastavimpiin kysymyksiin (mm. mieli, osallisuus). Arki-osiossa hyödynnettiin myös Papunetin kuvitusta.
Kyselyn eri osiot luotiin ja tulostettiin uudelle kyselypohjalle. Osiot merkittiin englannin ja selkosuomen lisäksi niillä ryhmäläisten äidinkielillä, joista oli kieliversiot olemassa. Kysymykset ja vastausvaihtoehdot käytiin ensin yksitellen läpi, minkä jälkeen ryhmäläiset vastasivat kukin omaan paperiinsa valitsemallaan kielellä. Ymmärryksen helpottamiseksi joihinkin osioihin tehtiin avuksi tukisanasto, joka sisälsi esimerkkitapauksia sekä muita avaavia ja tarkentavia kysymyksiä. Tämä koettiin tärkeäksi vastausten luotettavuuden kannalta, sillä Iloa Arkeen -hankkeen aiemmassa ryhmissä hyvinvointikartoitukseen vastatessa oli huomattu, että kysymykset täytettiin usein lukematta niitä kunnolla ja vastaukset muuttuivat, kun ne selitettiin selkokielellä ja esimerkein.
Kyselyn osioiden teemoja ja käsitteitä avattiin ennen kyselyyn vastaamista teemaan liittyviä, itsetutkiskelua sisältäviä toiminnallisia tehtäviä tekemällä ja aiheesta keskustelemalla.
Arkiosiossa ryhmäläiset kokosivat ensin arjen palapelin, mihin he leikkasivat ja liimasivat Papunetistä tulostetuista kuvista arkeen liittyviä asioita/toimintaa, jonka kokivat arjessa helppoina tai vaikeina.
Käyttökokemukset ryhmässä täytetystä ositetusta Kykyviisari-kyselystä
Kykyviisarin tulokset ja teemoihin liittyvät tehtävät helpottivat ryhmäläisten palautteen mukaan oman elämäntilanteen jäsentämistä. Kieliversiot auttoivat ymmärtämään kysymyksiä. Kykyviisari pysäytti ajattelemaan omia tuntemuksia ja tilannetta, ja tämä koettiin tärkeänä. Kykyviisari koettiin hyvänä ryhmässä yhdessä tehtynä, jolloin aiheesta voitiin keskustella.
”Auttaa ajattelemaan, mitä minä tunnen.”
”On hyvä, jos mietit itse, mikä on sinun tilanne ja mitä voisi olla parempi.”
Kykyviisarin voimavaraistavaa näkökulmaa pidettiin toimivana. Elämän haasteet tulivat huomatuksi, mutta samalla hyvät puoletkin tulivat näkyviksi.
”Joskus oli myös surullinen, oli rehellinen, kun huomasi joku asia oli ongelmallinen, mutta oli myös hyvä nähdä vahvuudet. Voin luottaa niihin. Voin katsoa enemmän hyviä vahvuuksia kuin heikkouksia.”
Ryhmän ohjaajien havaintojen mukaan Kykyviisarin käytöllä osana ryhmätoimintaa oli sekä hyviä että haasteellisia puolia.
Hyvät puolet:
- Antaa hyviä vinkkejä ryhmäläisten tarpeista, jolloin ryhmätoiminnan sisältöä voi räätälöidä tarpeita
- Arki-osion Papunetin kuvat konkretisoivat Kykyviisarin kysymyksiä.
- Osioiden sanojen ja teemojen käsittely auttoi paljon kyselyyn vastaamista.
Haasteet:
- Kysely on niin laaja, että siihen menee paljon
- Omatoiminen vastaaminen ei onnistu, jollei osaa lukea tai
- Kysely tehtiin osioissa, jolloin ryhmäläisen poissa ollessa joihinkin osioihin jäi vastaamatta – hajanainen kuva tilanteesta.
- Ryhmätilassa kyselyyn vastaamisen haasteena on intimiteetin puuttuminen, vastausten purkamisen on hyvä tapahtua vain yksilötapaamisilla.
Kykyviisari-vastausten hyödyntäminen ja mahdollisuudet yksilötyössä
Erityisesti heikommin suomea puhuvat maahanmuuttajat jäävät helposti vaille monia palveluita, jotka tukisivat heidän kotoutumistaan ja hyvinvointiaan Suomessa. Iloa Arkeen -hankkeen hyvinvointiryhmässä ryhmän keston ja siinä syntyvän luottamuksellisen suhteen ansiosta maahanmuuttajanaiset saivat mahdollisuuden saada apua erilaisiin haasteisiin palveluohjauksen avulla. Toimintakyvyn arvioinnin avulla voitiin käydä eri osa-alueet läpi, ja ryhmäläinen pystyi itse tunnistamaan ja tuomaan esiin ne haasteet, joihin kaipasi apua.
Iloa arkeen -hankkeessa Kykyviisarin tuloksia hyödynnettiin yksilötyön pohjana, joka kulki ryhmäntoiminnan rinnalla alusta loppuun asti. Yksilötyön pääasiallisena tavoitteena oli kartoittaa ryhmäläisen elämäntilannetta kokonaisvaltaisesti ja pyrkiä edistämään tämän hyvinvointia.
Yksilötyön tavoitteena oli myös tukea ryhmätoimintaa, tarjota ryhmäläiselle yksilöllistä tukea oman toimintakyvyn muutoksiin sekä löytää osallisuuden jatkopolkuja ryhmän jälkeen.
Hankkeen ohjaaja toteutti palvelutarpeiden arvioinnin Kykyviisarin vastausten ja muiden tehtävien pohjalta yksilötapaamisilla yhdessä ryhmäläisen ja tarvittaessa tulkin kanssa. Tilannekartoituksen kautta listattiin asiat, jotka voidaan muuttaa tavoitteiksi. Tavoitteen pohtimisessa hyödynnettiin Kykyviisarin osa-alueita, mutta tavoite saattoi olla myös Kykyviisariin liittymätön. Keskustelussa ryhmäläisen kanssa pyrittiin selvittämään, mille elämänsä osa-alueelle hän itse eniten toivoisi muutosta, ja ohjaaja tarjosi tätä tavoitetta tukevaa palveluohjausta.
Kykyviisarin vastausten ja muiden omaa elämäntilannetta arvioivien tehtävien avulla voidaan kartoittaa ryhmäläisen elämäntilannetta ja tuoda esiin sekä haasteita että elämässä hyvällä mallilla olevia asioita. Kykyviisari auttaa asiakkaita pohtimaan ja jäsentämään elämänsä eri osa-alueiden toimivuutta ja omaa hyvinvointiaan. Asiakkaat voivat silloin paremmin itse vaikuttaa elämänsä solmukohtiin tai hakea apua niihin. Ohjaajalle Kykyviisarin rehelliset vastaukset antavat arvokasta tietoa asiakkaan tilanteesta, jolloin räätälöityä tukea on helpompi tarjota. Kykyviisari toimi hyvin puheeksioton välineenä vaikeissakin aiheissa ja antoi hyviä suuntaviivoja keskustelunaiheiksi yksilötapaamisiin.
Kykyviisariin vastaaminen vei käytännössä noin puolet 12 viikkoisen ryhmän pituudesta, joten Kykyviisarin kyselyn vastaaminen uudelleen ryhmän lopussa ei olisi mahdollistanut toimintakyvyn muutoksen vaatimaa aikaa. Näin olleen Kykyviisaria ei voitu käyttää tässä ryhmätoimintamallissa toimintakyvyn muutoksen tai toiminnan vaikuttavuuden mittarina, vaan sitä hyödynnettiin ryhmäläisten palvelutarpeen arvioinnin ja tavoitteen asettamisen välineenä. Pidemmässä ryhmäprosessissa Kykyviisariin uudellaan vastaaminen olisi mahdollista toteuttaa jopa yhdellä vastauskerralla, koska kysely olisi jo ensimmäiseltä vastauskerralta tuttu. Tällöin Kykyviisari voisi osoittaa myös toiminnan vaikuttavuutta.
Kirjoittajat: Aura Tarjanne, Elina Tuimala ja Johanna Laine / EJY ry, Iloa arkeen -hanke
Lähde: THL (2020): Kulttuurisensitiiviset toimintakyvyn arviointimenetelmät mobiilissa (mobiTARMO)
https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kulttuurisensitiiviset- toimintakyvyn-arviointimenetelmat-mobiilissa-mobitarmo-
